Reittihistoria

Reittihistoria


Ylivieska Trail Runin tapahtumakeskuksena toimii Ylivieskan seurakunnan omistama Törmälän leirikeskus. Törmälän leirikeskuksella sekä siihen läheisesti liittyvällä Törmäjärvellä on mielenkiintoinen, yhteinen reilun sadan vuoden historia. Osa tapahtuman reiteistä on muodostunut samoihin aikoihin Törmäjärven kanssa 1900-luvun alkuaikoina. Polkureitteihin ja sen alueeseen liittyy mieleenpainuvia jopa jännittäviä yksityiskohtia.

Törmälä

Törmälän tila rekisteröitiin omaksi tilaksi 1843 ja tilan perusti Pertti Seppälä, joka muutti sukunimekseen samaan aikaan Törmälä. Silloinen asumus sijaitsi nykyisen polkureitin varrella kun lähdetään Törmälästä myllynpolkua pitkin Törmäjärvelle. Pertin jälkeen Törmälää asui hänen poikansa Juho. 1880-luvulla Törmälän pihalle siirrettiin kahden huoneen asumus, joka on edelleen osa nykyistä Ylätaloa. Tuohon aikaan Törmälää asusti Juho Rauman ja Matti Isokoski. 1910 Törmälän tilan osti perintötilakseen Daavid Hamari, joka itse ei asunut Törmälässä vakituisesti missään vaiheessa. Törmälää on asustanut 1900- luvulla vielä Daavidin poika Vilho Hamari, Kusti Leppikangas, Ville Niskanen ja Joonas Löytynoja, kunnes Raahen Suojeluskuntapiiri osti Törmälän alueen ja myi sitten edelleen 1973 nykyiselle omistajalle Ylivieskan Seurakunnalle. Ylivieskan seurakunta on rakentanut 1970-luvun lopulla Alatalon ja uimalammen sekä Keskitalon 1980-luvun lopussa.

Törmäjärven synty

Törmäjärvi on tekojärvi, jota ei tehty järven takia vaan myllyn. Daavid Hamari neljän poikansa ja viiden palkollisen työmiehen kanssa rakensi kaksi patoa eli tammea ja sulki suoalueelta virtaavan veden. Tämä valtava työvaihe kesti kaikkinensa noin 5 vuotta. Työvaiheen aikana pato murtui kaksi kertaa, joista jälkimmäinen oli hyvin vesirikas. Samaisena iltana Löytynperäset olivat seuroissa Junnonperällä ja paluumatkan katkaisi tien ylittävä uusi joki. Löytynperäiset joutuivat jopa jäämään yöksi Junnonperän taloihin ja palamaan kotiinsa vasta seuraavana iltana. Samalla kertaa tekojärvestä karkasi Daavid Hamarin pojan Aimon sinne aikaisemmin istuttamat biisamimyyrät, jotka hän oli Saksasta tuonut. Biisamimyyrät menivät veden mukana ”vapauteen”, ja koska laji on vilkkaasti lisääntyvää, niin täältä on kotoisin Suomen biisamimyyrät.

Daavid Hamari, joka jo aikaisemmin oli rakentanut Ylivieskan keskustan välittömään läheisyyteen Hamarinmyllyn, ei siis tehnyt patoamista järven synnyn vuoksi vaan myllyn. Mylly tehtiin patojen alapuolelle Härstinkoskeen. Mylly rakentui samaan aikaan kuin padot ja sen rakentamisessa ja suunnittelussa oli mukana sen ajan mestari Felix Hautamäki eli Hautamäen seppä. Daavid Hamarin kuoltua myllyn peri Daavidin poika Aimo Hamari. Välillä myllyn omistus on käynyt suvun ulkopuolellakin, mutta palautui myöhemmin takaisin Hamarien omistukseen. 1920-luvun lopussa mylly paloi kokonaan ja sen rakennutti uudestaan sen uusi omistaja Jaakko Pylväs. Muutaman vuoden kuluttua mylly paloi toistamiseen eikä sitä ole rakennettu enää kolmatta kertaa.


Kuvassa: Vanha myllynpaikka, jonka nousu on patoa. Padon päältä avautuu Törmäjärvi.

Törmäjärvi

Törmäjärvi kauneudellaan saavutti laajan suosion ihmisten keskuudessa ja siitä tulikin kuuluisa piirinpyörimispaikka, nuorten kohtauspaikka. Nuoret Ylivieskasta, Nivalasta ja Sievistä tulivat pyhäiltaisin piiriä pyörimään ja juhannusjuhlat olivat isoja. Väkeä palveli kioski, josta sai virvokkeita ja munkkeja. Joillakin oli mukana pontikkaa ja se aiheutti myös tappeluita. Tuolta ajalta ovat syntyneet romanttiset nimetkin kuten Lemmenpolku ja Hyväntoivonniemi. Lemmenpolun varrella on kuuluisa talviriehamäki eli Miestenmäki. Aikoinaan tämä mäki on kerännyt runsaasti kyläläisiä laskemaan mäkeä ja rohkeimmat ovat jopa kilvoitellut mäkihypyssä. Parina viime vuonna mäessä on kilpailtu Tunnintunkki-kisa.

Järven itäpuolella sen ylittää Karjasilta, jonka nimi juontaa aikaan, jolloin alueella laidunsivat lehmät. Sillan jälkeen järven pohjoisrannalla sijaitsee Partiomaja sekä laavu. Kaiken kaikkiaan laavuja on rannoilla yhteensä kolme: myllyn-, hyväntoivonniemen- ja partiomajanlaavu. Historian, kauniiden maisemien, hienojen polkujen sekä laavujen ansiosta Törmäjärvi on erittäin suosittu retkeilyalue.


Kuvassa: Vanhoja merkintöjä reitin varrella.


Muut polut ja lammet

Törmäjärven kierron lisäksi polkureitit kiertävät alueen korpimaisemissa pääosin ikivanhoja polkuja pitkin. 1990-luvulla Aarne ja Mauno Löytynoja alkoivat kunnostaa näitä jo piiloutuneita polkuja. Tällöin reittejä kunnostettiin, merkattiin ja reitistö nimettiin niin sanotuiksi körttivaellusreiteiksi. 2016 kesällä polut tarvitsivat uutta raivaamista ja samalla reitille rakennettiin ojan ylityksiin sillat. Mustolanjärven ja Valkialanjärven välinen polku on kokonaan uutta, joka yhteistuumiin nimettiin Maunonpoluksi.

Törmäjärveltä Mustolanjärvelle vievä majapolku on nimeenomaan tätä körttipolkua. Mustolanjärvi sijaitsee kahden kilometrin päässä Törmäjärvestä. Joitakin satoja metrejä ennen järveä on tervahaudan ja karjamajan rauniot sekä järven takapuolelta löytyy myös niittyasunnon perustukset. Kivenheitto ennen järveä on Löytyn kyläyhdistyksen 1990-luvulla rakentama Mustolankota laavuineen. Kodalla voi myös yöpyä ja käydä vaikka kalassa Mustolanjärvellä. Laskuojan puuttuessa kalaonni voi jäädä tosin huonoksi, mutta joitakin vuosikymmeniä sitten laskuojan vielä ollessa Mustolanjärveen nousi myös kunnon vonkaleita. Itse Mustolanjärvi on idyllinen suolampi, jonka rantaan rakennettiin kesällä 2016 uudet pitkospuut. Pitkospuiden jälkeen 10 km reitti risteytyy oikealle Maunonpolkua pitkin kohti Valkialanjärveä, johon 16 km:n reitti kiertää Latvalammen ja Häränsilmän kautta.


Latvalampi on pitkänmallinen kaunis järvi, jonka takametsiin vuonna 1925 riehuva metsäpalo ylettyi. Ahonperältä lähtenyt metsäpalo eteni Löytyn- ja Junnonperän välistä aina Latvalammen taakse asti. Metsäpalon valtaama alue oli kokonaisuudessaan 16 km pitkä ja 6 km leveä, polttaen riehuessaan kaiken perusmaata myöten. Lammen eteläkärjestä, jota Rahakorveksi kutsutaan, löytyvät edelleen metsäkämpän rauniot. Häränsilmä, joka on pieni suolampi, kätkee pohjassaan laittoman rahantekovälineen. Sillä aikoinaan edellä mainitun Rahakorven metsäkämpässä valmistettiin laitonta kolikkorahaa. Virkavallan saatua vihiä tapauksesta, kämpälle tehtiin virkavallan toimesta yllätyshyökkäys. Tekijöiden paetessa juosten metsiä pitkin, yksi tekijöistä heitti Häränsilmään rahantekovälineenä käytetyt pihdit. Pihteihin oli kaiverrettu niin kruunu kuin klaava puolikin. Näin pihdeillä käytännössä puristettiin laittomia kolikoita. Tekijät jäivät kuitenkin kiinni ja rangaistuksena heidät määrättiin vankilaan, sekä maa- ja metsäkämpän omistus siirtyi valtion haltuun. Maa- ja metsäkämpän omistus kumottiin myöhemmin ja palautettiin takaisin tekijöiden omistukseen.

Latvalammelta Häränsilmän kautta Valkialanjärvelle kulkeva polku on osa historiallista piimäpolkua. Sillä Latvalammesta vielä monta kilometriä sydänmaalle päin sijaitsevalla Kauhalan tilalla tuotettiin aikoinaan maitoa ja kirnuttiin piimää. Näitä kannettiin vanhan ajan tyyliin piimäleilillä Löytynperälle ja kerran Liisa-niminen muori kaatui yhdessä kankaalta laskevassa jyrkässä mäessä. Pyörimisen seurauksena Liisa-muori oli mennyt sen verran sekaisin ilmansuunnista, että oli lähtenyt kävelemään takaisin kohti Kauhalan tilaa. Tämän tapahtuman seurauksena koko metsäkangas nimettiin Liisa-muorin kankaaksi ja mäki tietenkin Liisa-muorin mäeksi.


Kuvassa: Liisa-muorin mäki.

Valkialanjärvellä 16 km ja 10 km reitit kohtaavat järven rannassa pohjoispäässä. Valkialanjärvi (kansanomaisesti Valkeinen tai Valakonen ) on kaunis laskuojalla varustettu lampi. Laskuojan läheisyydestä löytyy vanhojen asumusten jäänteitä. Järvi on osittain myös erittäin syvä, jopa viiden metrin syvyinen. Järvi on pisimmän reitin kuudes lampi.

Valkialanjärveltä Löytyn koululle kulkiessa vanhaa uimapolkua pitkin, vastaan tulee reitin seitsemäs lampi, Isomaankankaanlampi. Tämä lampi on lähes huomaamaton kuivana kesänä, mutta joitakin vuosikymmeniä sitten lammessa oli ihan saarikin, jonne oli oikein kahlaamista.

Löytynkoulu, jonka muodostaa kaksi erillistä rakennusta on nykyisin kyläyhdistyksen omistuksessa ja harrastekäytössä. Vanhempi rakennuksista on 1920-luvulta ja uudempi 1950-luvulta. 1990-luvulla vanhemman rakennuksen taakse kaivettiin uimalampi, jonka rannassa on laavu. Tämän lammen erikoisuus on, että se saa veden lähteestä, Korvenlähteestä. Lampi on toiminut aikaisemmin myös triatlon-kilpailujen uimaosuuden suorituspaikkana. Tämän viimeisen eli seitsemännen lammen jälkeen polku muuttuu Korpipoluksi. Korpipolulla on reitin ehdottomasti haastavin mäki, Linjannousu. Nousun päältä näkyykin sitten jo Törmäjärvi. Sieltä lyhemmät reitit palaavat suoraan Törmälään, pisin reitti kiertää Törmäjärven vielä vastapäivään ennen yhtymistä kisakeskukseen vievälle polulle.


Kuvassa: Löytynkoulun ja Törmäjärven välinen korpipolkun alku.



   
Ylivieska Trail Run
«  Marraskuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Osakilpailu
Kategoriat